Kausi on nyt saatu avattua Aragonissa ja tunnelmat ovat avauskisojen jälkeen positiiviset vaikka parantamisen varaakin jäi. Tuloksena viikonlopusta siis kaksi viidettä sijaa ja kokonaispisteiden neljäs tila. Tuloksiin ei voi olla 100% tyytyväinen, sillä vähintäänkin palkintopallisijoituksia lähdettiin hakemaan hyvin sujuneiden vapaiden harjoitusten jälkeen. Aika-ajoissa mentiin stocki pyörillä todella kovaa ja olikin oikeastaan oletettavissa, ettei sellaista vauhtia pystytä kisassa ylläpitämään. Aika-ajojen perusteella asetuin kuudenteen ruutuun lauantai-illan kilpailuun. 

Kilpailussa ajat tasoittuivat aika-ajojen matalista 1.36-kierroksista kärjen osalta noin 1.37 tuntumassa oleviin aikoihin. Tein kilpailun alussa pari pientä virhettä ja ne kostautuivat kärkiporukan karkaamisena. Yritimme belgialaisen Yamaha kuljettaja Duwelzin kanssa ajaa kärkeä kiinni, mutta loppujenlopuksi ajauduimme nokittelemaan toisiamme ja se ei edistänyt kärkiporukan kiinni saamista. Lopulta ajoimme siis sijoilla neljä ja viisi maaliin Duwelzin kuitatessa neljännen paikan. Eroa kärkeen jäi +4.7 sekuntia. Voittoon ajoi Turkin Toprak Razgatlioglu. Omalta osalta lauantain kilpailun positiivisinta antia oli kuitenkin se, että kierrosaikani olivat pitkälti samaa tasoa kärjen kanssa. Ilman alun virheitä olisi kilpailun kulku voinut olla meikäläisen osalta toisenlainen. Jossittelu ei kuitenkaan auta, vaan näistä on otettava oppia tulevaa varten. 

Sunnuntain kilpailuun lähdin selkeällä taktiikalla: hyvä lähtö, heti mukaan kärkiporukkaan ja kärkiporukan mukana taistelemaan voitosta. Alku menikin hyvin ja sain nostettua itseni kolmannelle paikalle Razgatlioglun ja Rinaldin kantaan. Porukassa olivat mukana myös Caricasulo ja Duwelz. Pikku hiljaa Razgatlioglu ja Rinaldi vetivät eroa meihin ja jäimme ratkomaan kolmannen paikan kohtaloa aluksi Caricasulon ja Duwelzin kanssa, mutta loppukierroksilla porukkaan liittyi lisää kuljettajia. Läpi kilpailun kolmannen paikan kohtalosta käytiin kovaa vääntöä ja siinä pääsi todella ohittelemaan sydämensä kyllyydestä. Hienohan siinä oli vääntää mitaleista. Valitettavasti meikäläisen takarengas alkoi loppua jo kisan puolivälin paikkeilla ja siitä eteenpäin ajo oli pienimuotoista selviytymistaistelua. Tuohon takarenkaan loppumiseen katosi viimeinen terä loppukierroksilta. Lopputuloksena oli siis sunnuntain kilpailun viides paikka.

Kaiken kaikkiaan viikonloppuun voi olla tyytyväinen vaikka tavoitellut palkintopallipaikat jäivätkin saavuttamatta. Vauhti oli kuitenkin positiivista ja sunnuntain kilpailussa pidin nopeimpia kierrosaikoja katsottaessa kolmanneksi kovinta kyytiä. Meillä stockeissa osakilpailuja on verrattain vähän, joten avausviikonlopun jälkeen on tärkeää, että molemmista lähdöistä on pisteitä plakkarissa. Pientä hiontaa pyörän säätöihin niin saadaan takarengas kestämään paremmin ja sitä myöden myös parempi iskukyky kilpailun loppukierroksille.

Ensi viikonloppuna jatketaan Hollannissa! Palataan viimeistään silloin asiaan!