MM-debyytti Doningtonissa poiki yhdeksännen paikan ja seitsemän MM-pistettä

Julkaistu: 24.05.2015

Kuva: Philippe Damiens / WSBK Flat Out

Terveiset Doningtonista! Nyt on ensimmäinen MM-viikonloppu takana ja voidaan sanoa, että kokonaisuutena viikonloppu meni erittäin hienosti. Epäenglantilaiseen tapaan koko viikonloppu saatiin ajaa kuivissa olosuhteissa ja vesipisaroiden kanssa tehtiin lähempää tuttavuutta vasta kisaa edeltävien tuntien aikana. Sade ei kuitenkaan missään vaiheessa päässyt yltymään tihutusta suuremmaksi ja kisakin päästiin ajamaan kuivan kelin kilpailuna. Aloitetaan viikonlopun yhteenveto perjantain harjoituksista.

Superstock-luokasta poiketen Supersporteissa ajetaan enemmän harjoituksia viikonlopun aikana ja sessiot ovat pidempiä mikä luonnollisesti sopi meikäläiselle erinomaisesti, sillä uuteen luokkaan, rataan ja pyörään totuttelu vaatii aina oman aikansa. Perjantain ensimmäisissä vapaissa harjoituksissa pyrin aloittamaan terävästi ja Supersport versio R6:sta tuntuikin koko ajan paremmalta ja paremmalta session edetessä. Harjoitus kulki suunnitelmien mukaisesti ja sijoituskin osui lähelle kymmenenporukkaa ja olin avauksen päätteeksi 13. Tässä vaiheessa kärkeen eroa kertyi 2.3 sekuntia.

Toisessa harjoituksessa kokeilimme pyörään muutamia muutoksia, mutta ne eivät tuoneet toivottuja tuloksia. Aikani parani vain muutaman kymmenyksen, mutta ero kärkeen kapeni tuon harjoituksen myötä noin 2 sekunnin tuntumaan. Tuon harjoituksen perusteella saatiin selvät askelmerkit sille mitä omassa ajossa ja pyörässä muutetaan lauantaille vauhdin nostamiseksi. Yleisesti ottaen Doningtonissa mentiin tänä vuonna todella kovaa erityisesti kolminkertaisen maailmanmestari Kenan Sofuoglun johdolla. Sofuoglu ja muu kärki ajoivat jo ensimmäisistä harjoituksista alkaen alle virallisen rataennätyksen meneviä aikoja. Ainakaan kirittäjistä ei oman vauhdin nostaminen siis jäänyt kiinni.

Kolmansissa harjoituksissa pyörä ja ajo tuntuivat heti toista harjoitusta paremmilta. Ajat paranivat jatkuvasti harjoituksen edetessä ja ajo tunti paremmalta ja paremmalta. Osuutensa vauhdin nousuun oli ennen kaikkea hyvälle tolalle saaduissa pyörän säädöissä. Kellot pysähtyivät session päätteeksi 13:sta paikkaan oikeuttaneeseen aikaan ja eroa kärkeen jäi 1.5 sekuntia. Aika ja sijoitus tyydyttivät mutta se miten harjoitus päättyi ei niinkään. Lähdin vetämään treenin viimeistä nopeaa kierrosta ja radan kolmannessa mutkassa eturengas luisti alta, jonka jälkeen Tuuli ja Yamaha jatkoivat eri teille. Kyseessä on yksi radan nopeimmista mutkista ja ainekset pahempaankin jälkeen olivat olemassa. Nyt oli kuitenkin tuuria matkassa ja kuljettaja säästyi kaadosta mustelmilla. Yamaha sen sijaan otti hieman enemmän siipeensä ja mekaanikoilla olikin täysi päivätyö saada kursittua se yhdeksi kappaleeksi aika-ajoon.

Kiitos ja kunnia mekaanikoille siitä, että pääsin mukaan aika-ajoihin ajallaan ja täydessä iskussa olleella pyörällä. Rehellisyyden nimissä on myönnettävä, että aika-ajon alussa ajotuntumaa täytyi hetken hakea erittäin nopeassa paikassa sattuneen kaadon päätteeksi. Ajo rupesi kuitenkin loppua kohden hieman rentoutumaan ja ajatkin palasivat edeltäviä sessioita vastaavalle tasolle. Aika-ajoissa olin sijoituksellisesti pitkään 13:sta paikkeilla, mutta lopussa kolme kuljettajaa pääsivät kuittamaan edelleni ja kilpailuun lähdettiin ruudusta 16:sta. Aika-ajon jälkeen tuntui kuitenkin siltä, että varastoon jäi vielä vauhtia sunnuntaita varten. 

Sunnuntaina Warm-upissa tsekkasimme, että kaikki on kunnossa ja ryhdyimme valmistautumaan itse kilpailuun. Warm-up ei itsessään jättänyt parasta mahdollista tuntumaa, mutta tällä kertaa se näytti kuitenkin enteilevän parempaa päivän edetessä. Fiilikset ennen kilpailua olivat odottavaiset ja pakko tunnustaa, että vatsan pohjassa kävi ehkä vielä pikkaisen kovempi myllerrys kuin yleensä.

Kilpailu lähti kuitenkin hyvin käyntiin ja sain heti startissa kohenneltua asemia tultaessa ensimmäiseen mutkaan. Doningtonissa ensimmäiseen mutkaan kaarretaan melko jyrkästi ja siihen tuppaakin sen puolesta syntymään ruuhkaa. Ensimmäisessä mutkassa tapahtuikin pientä kilkkailua ja tipahdin letkassa muutaman sijoituksen taaksepäin. Siitä eteenpäin sain kuitenkin todella hyvän tatsin päälle ja ensimmäisten viiden kierroksen aikana olin noussut sijalle kymmenen. Käytännössä kilpailun kuluessa yhdeksännestä paikasta ajoi kilpaa minun lisäkseni viisi kuljettajaa ja kyllähän siinä kaikki 20 kierrosta sai ihan tosissaan kilpaa ajaa. Onnistuin kuitenkin pitämään perässä tulleet kuljettajat takanani viimeisillä kierroksilla ja ruutulippua tervehdettiin paikalta yhdeksän. Fiilikset ovat loistavat ja kyllähän tähän MM-debyyttiin on syytä olla tyytyväinen. Kisa oli omalta osalta tasainen ja jossiteltavaa ei jäänyt, sillä seuraavaan ryhmään ehti syntyä sen verran rakoa, ettei lopussa parempiin sijoituksiin olisi ollut sen puolesta mahdollisuutta. 

Kaikenkaikkiaan oli mahtavaa päästä kokeilemaan omaa tasoa MM-vauhdissa ja kyllähän se nälkä vaan kasvoi syödessä. Hienoa oli kovien kuskien seassa päästä syöttämään mahtavalla Doningtonin radalla.

Valtava kiitos tiimille, sponsoreille ja muille tukijoukoille, jotka antavat meikäläiselle mahdollisuuden ajaa kilpaa! Koitetaan palkita se tuki ja työ tulevaisuudessakin hyvillä suorituksilla. Tästä on hyvä jatkaa!

- Niki